Torttuja, pullia ja massailuvinkkejä

Runebergintortut ja laskiaispullat ovat laskeutuneet jo kauppohin ja siitä sain idean itsekin kokeilla sellaisia tehdä. En kuitenkaan vehnäjauhoista, vaan polymeerimassasta.  Tällaiset tekeleet sain aikaiseksi:

Runebergintorttuja ja laskiaispullia Fimomassasta. Tortut on maalattu akryylimaaleilla ja pullat pastelleilla.

Näitä tehdessäni kokeilin vähän uusia tekniikoita. Kokeilin ensikertaa Fimo Liquid geeliä ja tein sillä runebergintorttujen sokerikuorrutteen ja hillot. Päällysteistä tuli ihan hyvännäköiset, mutta ei ollenkaan niin mehukkaan ja hillomaisen näköistä kuin olisin halunnut. Mitä olen netistä kuvia katsellut, niin geelin pitäisi aika geelimäisen näköisenä pysyä uunittamisen jälkeenkin. Ilmeisesti on aika tarkka lämpötilasta ja uunituksen ajasta. Ehkä oman uunini lämpötilasäädin ei aivan pidä paikkaansa. En tiedä, tämän materiaalin kanssa minulla on vielä opiskelemista

Toinen uusi tekniikka liittyy massatekeleiden värittämiseen. Olen aiemmin värittänyt luomukseni pelkästään akryylimaaleilla ja joskus olen kokenyt tietynlaisen sävyttelyn vaikeaksi. Esimerkiksi joulutorttuja tehdessäni en mitenkään tuntunut saavan maalattua niitä luonnollisen näköiseksi. Netistä sain vinkkiä, että liituja on hyvä käyttää polymeerimassan väritykseen. Liidusta rapsutetaan hienoa jauhetta esim. askarteluveitsellä ja jauhetta suditaan pensselillä kovettamattoman polymeerimassan tahmeaan pintaan johon jauhe tarttuu hyvin.

Ostin kokeeksi yhden paketin ja värittelin niillä laskiaispullat. Ja jukupliste sehän toimi hienosti. Pullien sävyttely onnistui tosi helposti ja niistä tuli kyllä aika aidon ja luonnollisen näköiset. Tortut olin ehtinyt maalata akryyleillä, mutta niistäkin olisin varmasti saanut hieman paremmat pastelliliiduilla. Jossain joku totesi, että pastellitekniikalla pigmentti on lähempänä luonnollisia kuivia pigmenttejä kuin millään muulla tekniikalla tehtynä. Joten tämä nosti omaa harrastusta uudelle levelille.

Laskiaispullien väritykseen olen aika tyytyväinen. Kermavaahto olisi kaivannut hieman erilaista muotoilua. Toisen pullan päälle tomusokeriksi laittamani koristejauhe on myös pikaisen liian karkeajakoista suhteessa pullan kokoon.

Kun ensikerran kuulin liitutekniikasta, ostin lähikaupasta jonkun liitupaketin minkä käsiini sain. Se oli kahden euron hintainen kymmenen eriväristä taululiitua sisältävä paketti. Mutta eihän niillä tehnyt mitään. Niissä oli pigmenttiä niin vähän, ettei sitä juuri massan pintaan tarttunut. Sitten piti suunnata askartelukauppaan ja ostin sieltä yhden paketin pastelliliituja. Ne olivatkin heti kalliimpia. Ostin halvimman paketin ja sekin maksoi noin viisitoista euroa. Se on minusta aika paljon liiduista, varsinkaan kun paketissakin oli lähinnä vain keltaruskeita sävyjä eikä esimerkiksi vihreätä ollenkaan. Mutta olivathan ne heti laadukkaampia. Pigmenttiä piisaa ja liiduista ei tarvinnut rapsutella kuin vähän jauhetta ja sillä sävytteli helposti nuo pari pullaa.

Kahden euron liidut

15 euron pastelliliidut

Pastelliliiduilla saa tehtyä todella luonnollisia sävyjä. Tämä investointi nosti taas hieman harrastusta uudelle tasolle. Joskus pitää varmaan päivittää isompaan värilajitelmaan. Tosin aika yllättävän kalliita ovat tämmöiset pastelliliidut. Katselin isompia lajitelmia ja hinnat ovat muutamista kympeistä jopa satoihin euroihin. Toisaalta hinnan kyllä ymmärtää, koska pastelliliidut ovat ilmeisesti melko puhtaasti vain sitä pelkkää pigmenttiainetta jota käytetään erilaisissa maaleissa. Eli niissä riittää värjäyskykyä. Veikkaan, että tämäkin ostamani pieni paketti riittää omassa käytössäni pariksi vuodeksi.

Yksi jippo vielä mitä kokeilin, oli vauvan talkin hieromin sormiin polymeerimassaa muovaillessa. Massahan on sellaista, että siihen jää todella helposti sormenjäljet. Olen kokeillut pitää joskus ohuita kertakäyttökäsineitä, mutta niistä oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Mutta talkkia kun hieroo vähän sormenpäihin, niin massa ei tartu samalla sormiin ja sormilla pyyhkimällä voi silotella massasta ylimääräiset jäljet pois.